Voiko ihanammin aamu enää alkaa?

Aamu valkenee sumuisena. Kävelen läpi harmaan graniittiaukean. Saman sävyistä harmaata edustavat kerrostalot ympäröivät minua, ikkunoissa ei ole ristinsielua. Valotolppiin kytkettynä olevat megafonit toistavat nuorten laulamaa kansanmusiikkia kielellä, jota en pysty ymmärtämään. Ihmiset ympärilläni vaeltavat yksin tai pareissa kohti ympäröiviä sementtikyhäelmiä. Olenko yrittänyt rajan?

En vielä, vaan on ensimmäinen kouluaamuni Etelä-Koreassa. Megafonit paukuttamassa paikallisia iloisia sinfonioita on siisti juttu ehdottomasti, mutta hieman aivopesty olo tulee. Sanaakaan en lurituksesta ymmärtänyt, mutta tuli olo, että täällä väkisin pusketaan hyvä mieli jengille heti maanantaiksi. Kyllä mua hymyilytti ja odotan jo seuraavaa maanantaina ja seuraavaa aivojen euforiaosiota törkkivää hymniä.

Pääosa kursseista menee Filippiineiltä Amerikkoihin migratoituneen, semisti elämäänsä kyllästyneen lehtorin ohjeistamana. Jännä sinänsä, että kyseinen opettaja oli kutsuttu Koreaan muovaamaan vallitsevaa opetusmallia. Perinteiseen tyyliin täällä opettaja kertoo asiat tunnin aikana monotonisuuspisteitä keräillen ja oppilaat yrittävät pysyä hereillä, tai olla tarttumatta siihen kännykkään. Meidän lehtorin ideana on opettaa oppilaskeskeisesti. Eli käsittääkseni niin, että oppilaat osallistuvat keskusteluun ja tuovat esille omia ideoitaan läpikäytävästä asiasta.

Maikalla oli kuitenki oma visio asiasta:

”Hei kun mä olin jenkeis opettaas nii meil oli aina Spring Break, ärsyttää kun Konkukin yliopistossa ei ole. Oppilaat tarvii loman rankan talven jälkeen”

”Harmi ku meillä ei ole noita korealaisia merkkipäiviä meidän tuntien kohalla, joutuu pitää kaikki tunnit”

”Mä oon tylsä opettaja, ja tää on tylsä aihe ha ha ha...”

En tiedä, oliks se ajatellu idean olevan se, että se kuvittelee ittensä yhden epämotivoituneen opiskelijankuvatuksen roolin ja sitten hyppää liitutaulun eteen. Näillä mennään, sen on tarkotus opettaa mua ainakin käsitteistä talous ja innovaatio. Muita aiheita ovat globalisaatio, alueellinen kehitys, johtaminen modernissa yhteiskunnassa.

Tunnin päätti sananlasku:

”You can drag a horse to a river, but you can’t make it drink”

En tiedä saako toi mies meitä ees siihen joelle asti, mutta olihan se ainakin ihan hauska jätkä.

Tiistaina on vaan yks kurssi, jonka on tarkotus opettaa meitä havannoimaan kulttuuria. Ensimäisellä tunnilla tutkiskeltiin symboleja, ja niistä kumpuavia ajatuksia. Maikka näytti batmanin logoa. Joku kiinalainen pakotettiin kertomaan ajatuksensa takarivistä, kun ei oikein meistä viidestä mykiksi kasvatetuista suomalaisista ollut vastaamaan.  

Se sano et sillä tuli nälkä siitä logosta. Se oli nähny siinä logossa hampaat ja suun. Maikkaki jäi aika suu auki tästä tulkinnasta. Kiinassa Youtube ja Facebook ovat valtion mustalla listalla. Muutenkin länsimainen popkulttuuri päästetään maahan erinäisten filttereiden läpi, joten tyttöraukka ei ollut batmanin logoa ennen nähnyt.

Tää on yks syistä minkä takia rakastan olla täällä. Nää absurdit kulttuurikolarit, joita ei voi ennustaa. Tää kaikki vaan positiivisessa mielessä. Me ollaan täällä Konkukissa vähä ku rakentamassa Baabelin tornia kaikki omine ominaisuuksinemme hämmentämässä soppaa syömäkelvottomaksi, mutta yhessä ja hauskaa pitäen kuitenkin.